Tokio, part II

Heräilin aamulla hieman jälkeen yhdeksän. Heti alkuun painelin kylpyyn. Kylvyn jälkeen olikin jo aika kirjautua ulos hotellista, sillä check-outin viivästyminen olisi aiheuttanut lisäkustannuksia.
Lähdin kävelemään kohti Tokyo Metropolitan Government Offices-rakennuksia, missä sijaitsevat kaupungin ehkäpä parhaat näköalapaikat. Ja vieläpä ilmaiset sellaiset. Matkalla pysähdyin eräässä kahvilassa syömässä aamiaseksi hot dogin ja pari lasillista jääteetä.
Pilvenpiirtäjäjien 45. kerroksissa sijaitsevista näköalatasanteista sai jonkinlaisen käsityksen kaupungin hirvittävästä koosta. Kaupunki jatkui horisontista horisonttiin, muutamien suurten puistojen täplittämänä betoniviidakkona. Otettuani ison kasan valokuvia molemmista torneista, suuntasin kohti Shinjukun asemaa. Matkalla pysähdyin kuitenkin ostamaan olkalaukun, sillä Akihabarassa kertyneiden ostosten kuljettaminen muovipusseissa alkoi pikkuhiljaa tympäisemään. Ostin myös samalla pienet kiikarit, joka varmasti tulevat ennenpitkää tarpeeseen.
Shinjukusta suuntasin kohti Harajukua. Harajukussa oli hirvittävästi nuorisoa pakkautuneena yhdelle kapealle kadulle. Kadun varret olivat täynnä vaate- ja trendikauppoja. Luovittuani ihmismassan läpi, päädyin suuremmalle ja hieman väljemmälle alueelle. Kävin katsomassa erästä suurta lelukauppaa ja kävin syömässä.
Harajukusta jatkoin matkaani Shibuyaan, jossa vietin hieman yli tunnin kierrellen katuja. Pistäydyin myös paikallisessa KFC:ssä ostamassa juotavaa.
Seuraavaksi suuntasin kohti Oodaiban kaupunginosaan. Oodaiba on todella mielenkiintoinen paikka viettää ilta istuskellen jossain rannan ravintoiloista, kierrellä kaupoissa tai katsella alueen erikoista arkktehtuuria. Alueelta löytyy myös pieni kopio New Yorkin vapaudenpatsaasta. Kävin syömässä eräässä havaijilaisessa hampurilaisravintolassa ja katselin auringonlaskua. Ruuan jälkeen kiertelin katselemassa rannan tuntumassa olevia liikkeitä.
Odaibasta suuntasin kohti Tokion asemaa. Ostin luotijunalipun ja palailin kohti Nagoyaa. Jälkeenpäin ajatellen kaksi päivää ei riitä mihinkään Tokiossa käydessä. Pikemminkin päivä tai pari jokaista kaupunginosaa kohti olisi parempi, jos vain aikataulu moisen sallii. Seuraavalla kerralla jätän myös Akihabarassa käynnin viimeiseksi, sillä ostosten kantaminen vajaan kahden päivän ajan ei todellakaan ole mitään herkkua.