Expo

Lähdimme aamulla aiemman suunnitelmamme mukaisesti Villen kanssa käymään Expossa. Lähdimme kello 9 aikaan Shiogamasta ja vajaan tunnin juna-ajeluiden jälkeen pääsimme itse maailmannäyttelyalueelle.
Aluksi ajelimme köysiradalla euroopanmaiden alueelle. Kävimme Pohjoismaiden yhteispaviljongissa katsomassa josko siellä olisi jotain nähtävää. Kuitenkin paikka vaikutti hiljaiselta joten lähdimme ulos. Ulkona näimme kyltin jossa sanottiin Suomen kansallispäivän avauksen tapahtuvan kello 11.00 Expo Domessa. Ehdimme paikalle juuri sopivasti juhlan alkaessa.

Tapahtuma alkoi Suomen ja Japanin kansallislauluilla, joiden jälkeen lavalle käveli pääministeri Vanhanen ja joku muu suomalaismies. Heidän lisäksi lavalle tuli kaksi japanilaista. Toinen japanilainen aloitti pitämällä lyhyen puheen. Vanhanen piti seuraavaksi tylsän, kliseisen ja pitkän puheen.
Puheiden jälkeen paikalle tulivat muumit. Ikävä kyllä he tuntuivat olevat liian kiireisiä kätellessään arvovieraita, jotta olivat ehtineet huomioimaan yleisössä olleita nuorempia lapsia.
Muumien jälkeen muutama "kuuluisa" suomalaisyhtye tuli soittamaan musiikkia. Ainoa koskaan kuulemani yhtye oli Trio Töykeät. Musiikki oli tuttuun suomalaiseen tapaan hirvittävän melankolista ja se jatkui ainakin 3 kertaa liian pitkään. Tuntuu että japanilaise jaksoivat istua paikalla vain pelkkää kohteliaisuuttaan. Onneksi tilaisuus päättyi musiikkiosion jälkeen, eikä yleisöä kiusattu sen enempää tylsyyksillä. Ainakin minun silmissä tilaisuus oli varsin surkea.

Tilaisuuden aikana oli alkanut sataa vettä. Sadekuurot jatkuivatkin pitkälle iltaan, välillä voimakkaampina, välillä jopa tauoten kokonaan.

Kävimme tilaisuuden jälkeen pikaisesti vielä katsomassa pohjoismaiden paviljonkia. Paviljoni oli ihan nätti, vaikkakin aika pelkistetyn oloinen. Kävimme vielä nopeasti vilkaisemassa Georgian ja parin muun pikkumaan paviljonkia, jonka jälkeen lähdimme euroopan alueelta pois.
Seuraavaksi päädyimme Afrikan alueelle. Piipahdimme pikaisesti Egyptin paviljongissa, sekä muiden Afrikanmaiden yhteispaviljongissa.
Afrikan jälkeen kävimme syömässä eräässä alueen monista ravintoloista. Söimme erästä Nagoyan alueen erikoisruokaa, Misokatsua. Ruoka oli hyvää ja jopa kohtuu halpaa.

Ruuan jälkeen yritimme käydä katsomassa Japanin paviljonkia, mutta pitkälle rönsyilevä jono lannisti kiinnostuksen toistaiseksi. Päädyimmekin siis kaakkois-aasian alueelle, jossa kävimme katsomassa muutamien mielenkiintoisten maiden, kuten Thaimaan ja Brunein paviljonkeja.

Seuraavaksi kävimme katsomassa robottinäyttelyitä, joita sattuikin olemaan jopa kaksin kappalein tähän aikaan vuodesta. Ihan mielenkiintoisia vempeleitä olivat, vaikka selkeästi tekniikka kaipaakin vielä paljon kehitystä. Jospa tuohon kehitykseen pääsisi joskus valmistuttuaan jopa itse vaikuttamaan.

Robottien jälken kävimme kiertelemässä ilmeisesti sateen vuoksi hiljaista huvipuistoaluetta. Alueelta löytyi muunmuassa mielenkiintoinen hierontalaitos, jossa saimme istuskella ilmaiseksi parinkymmenen minuutin session automaattisissa hierontatuoleissa. Yllättävän hyvin tuoli tuntui hommansa tekevän, vaikkakin ihmisen suorittama hieronta on varmasti moninverroin parempi. Kuitenki oikeasta hieronnata olisi joutunut paikalla pulittamaan oikeaa rahaakin, joten sai jäädä väliin.
Hierontapaikan vieressä oli pelihalli jossa kävimme testaamassa jotain nyrkkeilysimulaattoria sekä rumpujensoittopeliä. Hauskoja nämä japanilaiset pelihallit.

Seuraavaksi lähdimme kohti Aasian osastoa, joskin matkalla pysähdyimme JR:n (Japan Railways) paviljonkiin katsomaan 3D-elokuvaa maglev-junista, sekä ihailemaan suprajohdelaboratorion demonstraatiota. Demon jälkeen jatkoimme matkaamme Aasian ostastolle. Matkalla saimme niskaamme reippaan sadekuuron ja sateenvarjosta ja katoksesta huolimatta onnistuin kastelemaan housuni polvien korkeudelle asti.

Päädyimme kuitenkin ennenpitkää oikeaan paikkaan ja pääsimme tutustumaan erinäisten maiden paviljonkeihin. Kiinnostavimmat olivat Kiinan, Korean ja Mongolian paviljongit. Viimeisestä ostin jopa mongolialaisten älypelin. Aasian jälkeen lähdimme katsomaan olisiko Japanin paviljongin jono lyhentynyt. Olihan se.

Jonon huomattavasti lyhentymisestä huolimatta joudumme odottelemaan noin puolituntia, ennen kuin pääsimme sisään paviljonkiin. Oikeastaan syy jonottamiseen on se, että paviljonki kierretään ryhmissä, ja jokaiselle ryhmälle esitetään jokainen näyttely erikseen. Itse pidin tästä tavasta, mutta ymmärrettävästi kaikki eivät pidä siitä, että tylsimpiä kohteita ei voi (luultavasti) jättää välistä. Itse kuitenkin koin kkki näyttelyt ihan riittävän mielenkiintoisiksi. Erityisen hieno oli pallon muotoinen huone, jossa koko pallon sisäpinnalle heijastettiin lyhyt elokuva. Tila siis toimi eräänlaisena virtuaalitodellisuutena, joskaan tapahtumiin ei voinut itse vaikuttaa. Mielenkiintoinen paikka kuitenkin.

Japanin paviljongin jälkeen kävimme pikaisesti vilkaisemassa Nagoya City Earth Toweria, joka osoittautui maailman suurimmaksi kaleidoskoopiksi. Ihan nätti, mutta eipä sitä kovin pitkään jaksanut katsella.

Earth Towerin jälkeen Hakeuduimme toisen kerran syömään. Päädyimme Asahi Panorama restaurantiin syömään juuri ennen sen sulkemisaikaa. Ruoka oli hyvää, mutta turhan kallista. Ruuan jälkeen näyttelyalue alkoikin jo mennä kiinni ja ihmisiä hätisteltiin kohti uloskäyntiä. Ehdimme kuitenkin vielä käydä katsomassa matkamuistokauppaa, josta en kuitenkaan tullut ostaneeksi mitään.

Illan junaraissujen päätteksi kävimme vielä istumassa Shiogama-guchin eräässä pelihallissa, ja kokeilemassa muutamia erilaisia pelejä. Asunnolle palailimme hieman yli puolenyön, eli päivän reissailun kului aikaa noin 15 tuntia, josta kylläkin vajaa tunti meni naapuruston pelihallissa.

Yhteenvetona voisi sanoa, että Expossa kyllä riittää yhdeksi päiväksi katsomista. Jos haluaa käydä kaikki paikat läpi, kannattaa aika varata parikin päivää. Itsellä jäi pari mielenkiintoista paikkaa näkemättä, joskin pääasiassa sateen vuoksi. Luulen, että menen käymään maailmannäyttelyssä vielä syksyllä, joten saattaa olla että saan nuokin paikat katsottua tuolloin.